Erään naisen ajatuksia

17.8.2017

Rakkautta ilmassa!

Tällä viikolla, yhtenä päivänä erään naisen tehdessä kotimatkaansa junalla, häntä vastapäätä tuli istumaan mies ja nainen. Siis pariskunta, saattoivat olla jotain kolmekymmentävuotiaita tai ehkä allekin. Mies oli komea ja nainen kaunis. Tämä pariskunta jotenkin kiinnitti erään naisen huomion. He näyttivät sopivan yhteen, niin kuin vakka ja kansi. Junan lähtiessä liikkeelle, mies laittoi kuulokkeet korvillensa, hän varmaankin katseli kännykästään jotain ohjelmaa tai jotain muuta vastaavaa. Nainen katseli ikkunasta ulos ohi kulkevia maisemia, junan tehdessä matkaansa määränpäähänsä. Välillä tämä mies ja nainen juttelivat, vaihtoivat muutaman sanan. Hymyilivät toisillensa.
Jostain kumman syystä, eräs nainen ei voi ollut katsomatta tätä pariskuntaa. He näyttivät niin täydellisiltä. Hän kyllä yritti olla siinä junanpenkillä, kuin kuka tahansa työmatkailija. Välillä hän suuntasi katseensa ulos, ettei vaan pariskunta olisi luullut erään naisen tuijottavan heitä. Mutta se katse oli vaikeaa pitää jossain muualla. Sitten tuli hetki, kun tämä vastapäätä istuva mies katsoi naisystäväänsä, naisen huomaamatta. Siinä katseessa oli ihailua, lämpöä sekä rakkautta. Sen eräs nainen näki miehen katseesta. Eräs nainen ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt kenenkään katsovan toista noin kauniisti. Se oli romanttista ikinä. Ikinä, mitä eräs nainen oli koskaan nähnyt. Ei edes elokuvakohtaukset voittaneet tätä katsetta. Tilanne sai erään naisen sydämen pomppailemaa. Hänen tunnetta on vaikea kuvailla. Siinä oli jotain. Eräälle naiselle tuli vain yksi ajatus mieleen, että voi kun joskus joku katsoisi häntä samanlailla, rakastaen sekä ihaillen! Ehkä joskus!

9.8.2017

Antaa mahdollisuus!

Erään naisen työpaikka on Helsingissä. Siellä hän käy päivittäin junaa käyttäen. Tänään hänelle tuli mieleen, kun hän käveli keskustan katuja pitkin, että miten Suomen pääkaupunki näyttäytyy. Meille, jotka käyvät siellä töissä. Heille, jotka asuvat siellä. Teille, jotka olette mahdollisia satunnaisia vierailijoita. Niille turisteille, jotka haluavat tulla Helsinkiin lomamatkalle. Eräälle naiselle Helsinki näyttäytyy ns. työpaikkana. Monet keskustan kadut sekä monet paikat ovat hänelle tuttuja. Hän kävelee sulavasti paikasta toiseen, ohittaen muut jalankulkijat. Eräällä naisellahan on tunnetusti reipas askel. Ja hänestä tuntuu, että moni meinaa jäädä hänen jalkoihinsa. Siis tänään Helsinki oli täynnä turisteja. Moni heistä oli varmaan ensimmäistä kertaa Helsingissä. Ja heidän onneksi Helsinki tänään näytti parhaimpansa. Oli kaunis ja lämmin päivä. Mikä oli meille suomalaiselle erinomaista herkkua! Osa turisteista varmaan ajatteli, että onpa Helsingissä kylmä, kun joillakin oli pitkähihaista sekä - lahkeista päällä. Tämä pisti jotenkin erään naisen silmään. Meille suomalaiselle päälle 20 asteen oleva sää tarkoittaa sitä, että lämpimät vaatteet voidaan suosiolla jättää kotiin. Näin oli myös eräs nainen tehnyt. Hänellä asunaan oli ohut valkoinen pusero ja siihen sopiva musta hame, melko kesäinen asu siis.
Helsinkihän on tunnetusti kaunis kesäkaupunki. Helsinki on kuin pieni simpukka Itämeren rannalla. Mereltä tullessa Helsinki avautuu kauniina sekä uhkeana kaupunkina. Helsingissä on paljon katseltavaa ja koettavaa. Satamissa on suuria laivoja, joilla pääsee melkein hetkessä joko Ruotsiin tai Viroon. Katukahviloissa ja – ravintoloissa on kiva istua ja katsella kaupungin hälinää. Keskustassa olevat puistot tuovat oman vehreytensä Helsingin ilmeeseen, niissä on mahdollisuus hengähtää tai vaikkapa viettää picnicin. Kauppatori, kaupungin talon laidalla on myös elämys, omalla tavallaan. Torilta voi ostaa lähes mitä vaan. Tällä hetkellä tori notkuu loppukesä herkuista, marjoista hedelmiin. Ja mitä kaikkea muuta Helsinki vielä tarjoaa? Kaikkea mahdollista, Eläintarha Korkeasaarta tai Linnanmäkeä unohtamatta! Mutta eräälle naiselle Helsinki on vain se työpaikka. Hän ei välttämättä näe sitä Helsingin tarjoamaa sykettä, kauneutta tai jännittävyyttä. Eräs nainen näkee Helsingin sellaisen arkisena, tuttuna ja turvallisena kaupunkina. Mutta ehkäpä huomenna, hänen pitäisi katsoa Helsinkiä uusi silmin ja antaa Helsingille se mahdollisuus!

1.8.2017

Päiväretki I

Kauniina elokuun ensimmäisenä päivänä oli hyvä hetki tehdä päiväretki Porvooseen. Sinne eräs nainen suuntaisi yhden rakkaan ystävänsä kanssa. Tätä retkeä ei oltu suunniteltu kuin muutama päivä. Ja vielä edellisenä iltana ei ollut ihan varmaan lähtisikö eräs nainen ja hänen ystävänsä Lahteen vai Porvooseen. Joten tällä kertaa he päättyivät Porvooseen. Eräällä naisella olikin jo mennyt pitkä aika viimeisestä Porvoon vierailusta. Mikä taisi olla vuonna 2002! Jotenkin eräs nainen oli aamulla hieman epävarma, että osasiko hän ajaa sinne. No osasihan hän! Eipä se niin kovin vaikeaa ollut ajaa suoraa tietä eteenpäin. Porvoon keskustakin löytyi helposti ja autokin saatiin kivasti lähelle rantaa parkkiin. Ja EasyParkin kautta oli näppärä hoitaa parkkimaksukin. Ihan tarkkaa suunnitelmaa ei ollut millainen retkestä tulisi, kuin käydä joissakin kaupoissa tai siis lähes jokaisessa kaupassa, katselemassa ja ihastelemassa. Kaikkea kivaa on ja oli, olisi myös ollut ihana tehdä ostoksia, vaan eräälle naiselle iski piheys. Kotiin tuli mukana vain kiva tuoksupussi sekä jäätelökauha. Kummatkin ovat hyvin tarpeellisia, eräälle naiselle. Tärkeintä kuitenkin tämän päivän retkessä oli se, että hän sai viettää aikaa yhden rakkaan ystävänsä kanssa. Ystävän, joka on ollut erään naisen ystävä jo lähes 26 vuotta. Retken kruunasi kahvipaussi yhdessä kivassa kahvilassa. Siellä eräs nainen sekä hänen ystävänsä nauttivat kahvit kera suolaisen, että makean kahvileivän. 
Ennen kotimatkaa he poikkesivat vielä Brunbergin tehtaanmyymälässä, pitihän sieltä tulisia kotiin tuoda. Kotimatkaa he tekivät poikkeusreittiä käyttäen, Orimattilan sekä Kärkölän kautta kotikaupunkiinsa. Oli muuten kiva ajella ”maalaismaisemissa”, kuin ajaa kaasu pohjassa pitkin moottoritietä, eräs nainen ajatteli. Kotiin päästyään hän alkoi jo heti suunnitella heille seuraavaa päiväretkeä. Ja mihin se johtaa, niin kuka sen tietää! 

28.7.2017

Irtiotto arjesta nro 1.

Joskus irtiotot ovat vaan paikallaan. Niin myös erään naisen kohdalla. Tänä kesänä hänellä oli kaksi suunniteltua matkaa. Ensimmäinen matka oli Turkin Alanyaan. Turkissa olisi ainakin tiedossa takuuvarmaa aurinkoa ja lämpöä. Ja niinhän sitä olikin ihan koko rahan edestä. Muutamana päivänä pari pilvenhattaraa eksyi taivaalle. Sateesta ei ollut tietoakaan. Mikä oli hyvä se.


 Loputon hiekkaranta houkutteli erästä naista ihan joka aamu auringonoton pariin. Kävi hän välillä meressäkin pulahtamassa, vaikkei hän mikään himouimari olekaan.


Aurinkovarjoakin joskus tarvittiin. Varsinkin silloin, kun lämpotila oli jo aamusta +30 luokkaa. 


Ja maisematkin saivat oman ihailunsa. Kiva pieni majakka Alanya satamassa. 


Hyvää ruokaa unohtamatta. Eräs nainen löysi mahtavan paikallisen ravintolan nimeltään Ravza. Siellä ruoka oli maittavaa sekä edullista. Kahden hengen ateria ruokajuomineen maksoi 17 euroa. Ja se mikä teki ravintolasta kivan, niin tarjoilu oli asiallista. Ei mitään ylimenevää, siirappimaista. Tunnelma ravintolassa oli vielä piste I:n päälle. Jos eräs nainen vielä joskus eksyy Turkin Alanyaan, niin tämä ravintola tulee olemaan se paikka missä hän syö IHAN joka ilta. 


Kuumat päivät vaativat välillä veronsa, joten nesteytystä ei saanut myöskään unohtaa. Pääosin nesteenä toimi puhdas pullovesi, mutta joskus oli kiva nauttia jotain muutakin. Erään naisen matka alkoi Mojitolla ja myös siihen oli hyvä päättää tämä aurinkoinen sekä rentouttava irtiotto arjesta nro 1. 


4.7.2017

Mitä matkalle mukaan!

Eräs nainen on lähdössä ystävänsa kanssa, muutaman päivän päästä lomamatkalle Turkkiin. Niinpä hän ajatteli tehdä muistilistan, että mitä kaikkea tulisi ottaa mukaan:

1.       Iloista mieltä
2.       Bikinit
3.       Varvassandaalit
4.       Aurinkosuojavoiteen
5.       After Sun –voiteen
6.       Lukemista
7.       Tarvittavat kosmetiikat
8.       Vaihtovaatteita
9.       Matkavaluuttaa
10.     Korvatulpat

Ja tietenkin sen ystävän myös! Häntä ei saa missään  
nimessä unohtaa!


Joten, Turkki oletko valmis? Täältä me tullaan, eräs
nainen sekä hänen ystävänsä!

28.6.2017

Kuin mustikka!

Eräs nainen on ollut jo jonkin aikaa melko hiljainen kirjoittamisen kanssa. Tänä keväänä kävi niin, että eräs nainen sairastui. Eikä hän enää jaksanut olla sosiaalinen, eikä positiivinen nainen. Hänelle tuli ns. kuppi täyteen. Siis ihan kaikista asioista, niin työssä, kuin siviilielämässäkin. Moni asia ärsytti häntä niin, että eräästä naisesta tuli kiukkuinen akka. Negatiivisuuden peruskuva! Sosiaalinen mediakin tuntui ahdistavalta. Mikään ei enää ollut kivaa. Mikään ei enää tuntunut miltään. Myös bloggaus tuntui vaikealta tai jopa haastavalta. Eikä eräällä naisella ole ollut mitään kirjoitettavaakaan, joten hänen kirjoittamisen arkku sulkeutui. Hän tunsi olevansa kuin mustikka vieraalla maalla! 

Haettuaan apua, eräs nainen joutui sairauslomalle. Hänellä todettiin keskivaikea masennus. Diagnoosi kuulosti erään naisen korvaan melko pahalle. Mutta lääkärin mukaan se on ihan verrattavissa vaikkapa mahatautiin. Ja niin kait se onkin! Tällä hetkellä eräs nainen on vielä muutaman päivän sairauslomalla. Ja sitten on edessä viiden viikon kesäloma. Eräällä naisella on kova usko siihen, että tämän lähes yhdeksän viikon kestävän levon jälkeen, hän on toipumisen tiellä. Hän tulee vielä selättämään tämän sairauden. Mutta se vie aikaa. Ja sitä eräs nainen tarvitsee. Eräs nainen tarvitsee myös ystävien tukea sekä ymmärrystä. Sääliä hän ei kaipaa, eikä mitään voivottelua. Eräs nainen haluaa, että asiat ovat samanlailla kuin ennenkin. Ja että, hänelle voi soittaa ja jutella rennolla tavalla, pyytää kahville, pyytää lenkille, ihan niin kuin ennenkin. Kaikesta huolimatta eräs nainen on edelleen se sama nainen kuin ennenkin, vaikka hän onkin masentunut!

20.5.2017

Jossain määrin!


Eräs nainen katseli tässä yhtenä päivä telkkaria. Mainoskatkolla tuli sellainen mainos, että ”Jos elämä vie mehut, juo Marlin hyvinvointijuomaa”! Voi, kun se olisikin noin helppoa. Juoda juomaa ja elämänmehu olisi taas ihan huipussaan. Vain yksi lasillinen mehua ja kaikki olisi taas hyvin! Vaan olisiko se sittenkään? Mitäs jos voisit yhdellä pillerillä, juomalla tai vain sormia napsuttamalla korjata kaiken sen ”pahan” hyväksi. Eräs nainen kyllä menisi heti kauppaan ja ostaisi paljon tuota mehua. Todellakin. Nyt ollaan Toukokuussa ja kivasti on ollut muutama aurinkoinen sekä lämmin päivä. Auringon on yleensä sanottu nostavan mielialaa. Aurinko ja lämmin ilma saa ihmisen elämään ja nauttimaan. Onhan eräs nainenkin odottanut tätä hetkeä. Tietenkin! Hänhän tunnetusti on kesäihminen. Mutta nyt vaan ei ole sellaista fiilistä, että eräs nainen osaisi nauttia tästä. Voitteko te uskoa, että hänellä on edelleenkin sellainen voimaton olo. Moni asia painaa erään naisen mieltä. Kyllä hän tietää, ettei niiden vatvominen johda mihinkään. Kyllä hän tietää, että niille asioille pitää tehdä jotain. Niin hän itsekin sanoisi ystävilleen, jos jollakin olisi samanlainen tilanne.
Tiedättekö, että eräs nainen tekee parhaansa, hän yrittää. Miksi? Koska hän ei tunnista itseään tällaisessa tilanteessa. Tämä tunne ja olotila, ei ole häntä. Ei ollenkaan. Jossain määrin eräs nainen näkee sen kevään tai kesän auringon. Jossain määrin hän, ainakin vähän nauttii siitä. Jossain määrin hän on sillä oikealla tiellä, sillä joka vie hänet parempaan suuntaan. Ja tämä jossain määrin tuntuu hyvältä! Siis todellakin, jossain määrin!