30.1.2016

Rakkaudesta villasukkiin!

Eräs nainen asuu yksin. Hänen aikuinen poikansa muutti kotoa pois viime vuonna. Eräällä naisella on nyt omaa rauhaa ja omaa aikaa. Hän voi tehdä mitä haluaa, nukkua milloin haluaa ja syödä mitä haluaa. Eräs nainen nauttii nykyisestä elämäntilanteestaan. Hän on yksin, mutta ei yksinäinen. Hän viihtyy hyvin omassa kodissaan. Erään naisen intohimona on kutominen. Hän kutoo villasukkia. Joskus hän ei edes tiedä, että kenelle niitä kutoo. Eräs nainen ei vaan osaa enää olla kutomatta. Hän kutoo enimmäkseen raitasukkia. Häntä ei innosta kirjoneuleiset villasukat. Ja jotenkin hän tietää, ettei ne ole hänen juttunsa. Eräällä naiselle kutominen on tapa rentoutua, vaikkapa kiireisen työpäivän jälkeen. Hän istuu usein sohvalla, ottaa sukkapuikot käteen ja jatkaa kutomista siitä mihin hän viimeksi jäi. Ilman sen kummempaa ajatusta villasukka valmistuu kierros kierroksesta, rivi riviltä. Siinä samassa eräs nainen on saanut itsellensä hyvän mielen, kun hän tietää, että jonain päivänä nämä käsintehdyt, käsinkudotut villasukat lämmittävät kenties jonkun jalkoja - rakkaudesta villasukkiin!

28.1.2016

Ota iisimmin!

Eräs nainen on tänään ollut harmissaan, kun talvi muuttui vesisateiseksi ja harmaaksi. Tänään aamureippailu vaihtui taksikyytiin junalle mentäessä. Oli sen verran huono ilma sekä liian liukasta kävelylle. Eräs nainen oli viisas ja yritti ennakoida, ettei aamu ala niin huonosti. Kotiin tullessa hän taas turvautui taksiin. Edelleenkin kävelytiet näyttivät liian liukkaille, kotikaupungissaan. Mutta mitä tehdä, jos nämä huonot kelit jatkuvat, eräs nainen miettii! Miten käy hänen kävelyharrastukselle? Josta hän niin nauttii. Ja joka tuntuu olevan hänelle tällä hetkellä se lähes ainoa liikuntamuoto. Ja niin rakas! Uskaltaako hän kuitenkin uhmata liukkautta ja kävellä. Tarvitseeko kävelyn olla niin reipasta? Olisiko pelkkä tepastelu riittävää? Vai voisiko eräs nainen kerrankin olla itsellensä armollinen? Ja antaisi kropalle mahdollisuuden levätä. Voisiko eräs nainen ottaa hetken hieman rauhallisemmin ja todeta, ettei tämä säämuoto kuitenkaan ole pysyvää! Niin, voisiko? 

27.1.2016

Olla viisas!

Eräs nainen on töissä yhdessä isossa kaupungissa. Eräällä naisella on tapana kävellä suurin osa työssä tapahtuvista työmatkoista. Kävelykilometrejä kertyy päivittäin kiitettävästi. Kävellessä hän pääsee irtaantumaan työhön liittyvistä asioista ja aivotkin saavat kivasti happea. Käyhän se kävely myös hyötyliikunnastakin. Tänä aamuna eräs nainen yritti reippailla kotikaupungissaan junalle. Reippailu muuttuikin tepasteluksi, kun kävelytiet olivat aivan peilijäässä. Eräs nainen on kyllä viisas, hän käyttää niin kutsuttuja mummonastoja kengissään. Mutta tänään niistä oli nippa nappa apua. Siinä junalle kävellessään eräs nainen mietti, että tänään ei taida olla normaali kävelypäivä. Eli on pakko turvautua joukkoliikenteen apuun, siellä isossa kaupungissa. Mutta mitä tehdä, kun tänään ei tulekaan täyteen tavoiteaskelmäärää, siis sitä 10 000 askelta? Ollako viisas ja järkevä, välttyä mahdollisilta kaatumisilta? Vai kävelläkö kuitenkin peilijäätä uhmaten, reidet tönkköinä? Hetken mietittyään, eräs nainen teki päätöksen, hän päätti käyttää joukkoliikennettä.

25.1.2016

Remontti haaveissa!

Eräs nainen asuu kolmiossa, eräässä kaupungissa. Asunto on hänen omansa tai siis hänellä on asuntolainaa. Mutta voidaan kuitenkin sanoa, että se asunto on oma. Muuttaessaan asuntoon yli 10 vuotta sitten siihen tehtiin pintaremontti. Silloin eräs nainen tykkäsi keltaisesta ja sinisestä, näin ollen tapettien väri valittiin sen mukaisesti. Mutta tätä päivää nuo tapetit eivät enää ole. Tapetit näyttävät nuhruisilta sekä vanhanaikaisilta. Eivätkä enää ole erään naisen mieleen. Häntä jopa ärsyttää nuo paperiseinät. Eräs nainen haaveilee joka päivä siitä, että jonain päivänä hän tekee sen jo niin paljon puhutun remontin. Poistaa tapetit, maalaa seinät valkoisiksi, kenties laittaa uuden lattiankin. Mutta vielä tähän päivään mennessä tätä paljon puhuttua remonttia ei ole tehty, ei edes aloitettu. Maaliakin ja muita tykötarpeita olisi. Eräs nainen miettii usein, että miksi hän ei saa mitään aikaiseksi. Onko se laiskuutta? Vai johtuuko se kenties pelosta tai arkuudesta? Kenties erästä naista mietityttää se, että osaisikohan hän tehdä kaiken oikein? Niin ja millainen se lopputulos olisi? Olisiko se sellainen, että voisi esitellä asuntoaan ylpeänä. Edelleenkin tätä kirjoittaessaan hän haaveilee. Mutta, ehkä, kenties jonain päivänä eräs nainen saa itsensä ylös tästä sohvalta ja aloittaa sen niin paljon puhutun remontin!

21.1.2016

Aina voi tehdä valinnan!

Eräs nainen miettii, että mitä ihmettä on tapahtunut tv-ohjelmille. Tälläkin hetkellä MTV3 tulee jo toisen kerran uusintana Klikkaa mua – kotimainen tv-sarja. Sarja on kyllä hyvä ja jotenkin sopivan aikainen. Mutta kolmatta kertaa ei varmaankaan ole tarvetta ohjelmaa katsoa. Niin ja muilta kanavilta tuntuu tulevan tositv-sarjoja tai muuta melko tylsältä vaikuttavia asiaohjelmia. Onko se oikeasti niin, että katsojat haluavat katsoa vain uusintoja sekä tositv-sarjoja? Ainakaan nämä eivät olet erään naisen mieleen. Eräs nainen tykkää katsoa jänniä dekkarisarjoja, jännittäviä elokuvia ja eritoten kauhuelokuvia. No joo, eihän niitä edes näytetä siihen aikaa, kun eräs nainen olisi vielä hereillä. Onneksi eräällä naisella on melkein moitteettomasti toimiva ElisaViihde sekä paljon jo aikaisemmin tallennettuja erään naisen omaan mieleen olevia sarjoja ja elokuvia. Eli eräs nainen voi aina tehdä valinnan paremmasta ohjelmasta! Valinnan sellaisesta ohjelmasta mikä on erään naisen mieleen

19.1.2016

Tiedossa on hyvä päivä!

Eräs nainen istuu junassa, on matkalla töihin. Tänä aamuna onkin vähemmän matkustajia. ”No saahan istua rauhassa”, ajattelee eräs nainen. Juna pysähtyy seuraavalla asemalla. Muutama matkustaja tulee sisään. Jokainen löytää oman paikkansa. Edelleenkin eräs nainen saa istua omassa rauhassa. Ja hän on iloinen siitä.
Viereisellä penkillä istuu mies, joka ottaa joitakin papereita esille. Eräs nainen huomaa hänen tekevän keltaisella huomiokynällä merkintöjä. ”Ovatkohan nuo tärkeitäkin papereita?” eräs nainen miettii.
Tulee seuraava asema. Taas tulee muutama matkustaja lisää. Junan jatkaessa matkaansa matkustajat kaivavat esiin kännyköitä sekä tabletteja. Osa matkustajista lukee aamu-uutiset Metro-lehdestä. Luettuaan lehdet, matkustajat heittävät lehdet hattuhyllylle. Siellä ne ovat valmiina seuraavalle halukkaalle lukijalle.
Eräs nainen on laittanut oman lehtensä laukkuunsa, päättäen heittää sen sitten kotona lehtikeräykseen.
Juna pysähtyy toiseksi viimeisellä asemalla ennen junan määränpäätä. Tällä asemalla junasta poistuu useampi matkustaja talvipakkaseen. Eräs nainen näkee ikkunasta muutaman tutunkin.
Juna jatkaa matkaansa määränpäähänsä. Eräs nainen poistuu muiden matkustajien kanssa junasta. Hän on hymyilee ja ajattelee, että tästä päivästä on tulossa hyvä päivä.