27.8.2016

Kun kateus nostaa päätään!

En saisi olla kateellinen ystävilleni. En saisi olla kateellinen tuntemattomille ihmisille. En saisi olla kateellinen kenellekään. Mutta kuitenkin olen, ainakin hieman, eräs nainen sanoi ääneen. Onko se väärin olla kateellinen? Tai onko se oikeutettua? Ehkä se jollakin tavalla on! Kunhan kateudesta ei tule sairautta. Eräällä naisella on kaikki hyvin, kuten te kaikki jo sen tiedätte. Mutta aina silloin tällöin kateus nousee pintaan. Hän on kateellinen ystävilleen siitä, että heillä on omia kivoja juttuja. Tekevät kaikkea kivaa yhdessä perheen tai muiden ystävien kanssa. Laittavat hauskoja kuvia onnistuneista hetkistä Facebookiin. Päivittävät mitä kivaa on tiedossa. Tai millaista kivaa on ollut. Todellakin tuollaisina hetkinä se kateus nostaa päätään. Mutta eräs nainen on viisas nainen, hän ei mainitse asiasta kenellekään. Pitää sen omana tietonaan. Eikä anna sen kateuden olla näkyvä Mikä on hyväksi! Mitä sitä omia tunteitaan muille jakamaan! Miksi tehdä kateudesta suurempaa numeroa, kun hän tietää mitä muut ystävät tästä ajattelevat! Eräs nainen tietää, että he ajattelevat sekä tarkoittavat hyvää! Ei ole väärin olla silloin tällöin kateellinen! Ei todellakaan!

24.8.2016

Kuppi nurin!


Kun kuppi menee nurin, niin silloin eräs nainen on erittäin vihainen. Tänään se taas tapahtui. Sosiaalinen media syöttää koko ajan kaikenlaisia ohjeita siitä mitä saat tehdä ja mitä et. Miten sinun tulee elää ja miten ei. Tai mitä saa syödä ja mitä et. Joka ikinen päivä saat lukea jostain uudesta tutkimuksesta. Tänään viljat eivät ole hyväksi, huomenna on kenties lihan vuoro ja ylihuomenna kenties vihanneksien sekä hedelmien.

Välistä tuntuu, että itse tutkijatkaan eivät tiedä mikä on päivän trendi. Vai ovatkohan hekin ihan vietävissä? Vai kenties sellaisia tuuliviirejä. Emme myöskään saa unohtaa kaiken maailman liikuntaohjeita, niitäkin on jos jonkinlaista. Kävelystä juoksemiseen, joogasta pilatekseen sekä lihastreeneistä kuntosalitreeneihin. Ota nyt sitten selvää mikä on hyväksi eräälle naiselle. No kyllä hänen pitäisi se jo itse tietää, mikä on hänelle hyväksi, kun ikääkin on sen verran. Sekä hän on nähnyt ja kokenut lähes kaiken jo omassa elämässään. Eikä erään naisen tulisi olla niin herkkähipiäinen näiden asioiden suhteen. Hänen tulisi ja tulee tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee. Tehdä ne päätökset. Miettiä itse, että mikä ruokavalio hänelle sopii. Samoin on myös liikunnan suhteen. Liikkua sillä innolla mikä hänellä on ja harrastaa niitä liikuntamuotoja, mitkä hänelle sopivat.
Välittämättä muiden mielipiteistä sekä arvosteluista. Pitää ne ohjat omissa käsissään ja elää sitä omaa elämäänsä.  

23.8.2016

Sinä pyöräilijä, minä kävelijä!

Kuten teistä varmaan moni tietää sen, että eräs nainen tykkää kävellä ainakin osan työmatkoistaan. Hän reippailee usein paikasta A, paikkaan B. Kilometrejä kertyy viikossa melkoisesti. Nyt viime aikoina hän on kävellessään kiinnittänyt huomiota entistä enemmän ympäristössä oleviin muihin liikkujiin. Erään naisen sydän tykyttää vieläkin kovemmin, kun hän näkee, miten pyöräilijät eivät huomio muuta liikennettä ollenkaan (osa ainakin heistä). Pyöräilijöillä on tapana ajaa siihen malliin, että ”Kunhan minä olen ensimmäisenä perillä, niin millään muulla ei ole merkitystä, muista viis, siis!”. Erään naisen pää on kuin pieni tutka. Se pyörii kuin häkkyrä! Siis todellakin! Hän ottaa kävellessään lähes kaiken huomioon.  Hän kävelee aina kävelijöille tarkoitetulla kävelytiellä ja aina oikeaa laitaa! Katsoo aina ensin vasemmalle ja sitten oikealle, kun hän ylittää suojatien. Eräs nainen varoo myös oikealta sekä vasemmalta tulevia pyöräilijöitä, vaikka hän olisi suojatiellä. Tosi asia on vain se, että pyöräilijät (ainakin osa heistä), eivät muista, että suojatiellä kävelevälle tulisi antaa tietä.
On varmaan vain ajan kysymys, milloin eräs nainen saattaa tulla pyöräilijän yliajamaksi. Niin hurjaa se meno on siinä kaupungissa, missä eräs nainen käy töissä.

18.8.2016

Iltarutiinit!

Piti ihan miettiä, että miten monta rutiinitehtävää minulla on, eräs nainen taas kerran pähkäili kotisohvallaan istuessaan. Jos vaikka mietitään, että mitä kaikkea sitä ihminen tekee iltaisin ennen nukkumaan menoa. Eräs nainen käy yleensä ensiksi suihkussa, joskus kello 19 ja 20 välillä. Sen jälkeen on tiedossa kropan sekä jalkapohjien rasvaus. Kropparasvana toimii Tena Skin Lotion. Siinä on hintalaatusuhde kohdillaan. Jalkapohjiin hän käyttää perinteistä Tummelia. Paras voide kovettumiin, jos niitä nyt sattuu olemaan.
Suihkun jälkeen on sitten vuorossa iltapala. Välillä se on mitä nyt jääkaapista sattuu löytymään. Porkkanaa, banaania tai voileipiä kera teen. Kun iltapala on syöty, on vuorossa lääkkeen ottaminen. Eräällä naisella on käytössä päänsärkyyn estolääkitys. Se kyllä pitäisi ottaa noin tuntia ennen nukkumaan menoa. Yleensä tämä aikataulu kyllä pitää. Lääkkeen oton yhteydessä hän laittaa Voltaren geeliä niskaansa, se kun yleensä oireilee, jos työpäivä on ollut kiireinen tai henkisesti raskas. Eräs nainen laittaa myös seuraavan päivän työvaatteet esille, ettei aamulla mene turhaa aikaa niiden etsimiseen. Ja tietenkin hän yrittää ottaa huomioon tulevan päivän sään, että tietää miten tulee pukeutua ja varautua. Meikitkin hän ottaa esille, laittaen ne pienelle pilleripöydälle, joka on sohvan vieressä. Näin nekin ovat jo aamutoimia varten valmiina. Kun on aika mennä nukkumaan, pitää ne hampaat pestä ja samalla myös purentakiskotkin. Niitä, kun ei saa unohtaa. Sänkyyn mennessä eräs nainen laittaa ensiksi korvatulpat korviinsa, sitten hän rasvaa huulensa, sen jälkeen on vuorossa purentakiskojen laitto suuhun ja hörppäys vettä lasista, jonka hän on laittanut sängyn viereen. Ja jos on vielä valoisia iltoja tai öitä, niin hän laittaa vielä ns. silmälaput silmille. Eräs nainen kun ei saa unta jos on liian valoisaa. Eikä niitä villasukkia myöskään saa unohtaa, niillä kun on sellainen rauhoittava tekijä. No onko hän nyt valmis untenmaille? Ja onko kaikki iltarutiinit tehty? Ehkä hän on? Vai mitä mieltä sinä olet?

16.8.2016

Energia kateissa!

Kun väsymys iskee, niin silloin eräs nainen on aivan puhki. Tänään nämä pääsivät yllättämään hänet. Päivä on ollut kovin harmaa ja sateinen. Liekö se ollut osasyy? Vai onko syy huonojen yöunien? Ne kun jäivät jostain syystä viime yönä vajaaksi. Yö oli levoton ja nukkuminen huonoa. Ja tämä huono yö tuntui tänään erään naisen koko kropassa sekä mielessä. Jo aamusta alkaen, ei siis minkäänlaista energiaa. Aamutoimetkin piti väkisin tehdä. Erään naisen olisi tehnyt mieli jäädä kotiin ja mennä takaisin peiton alle. Mutta ei tuo ollut mikään syy jäädä kotiin. Junalle oli lähdettävä ja sillä kohti Helsinkiä. Normaali aamureippailu Pasilasta Jätkäsaareen, ei tänään ollut mitään reipasta kävelyä, ei todellakaan. Askel oli todella raskas. Jalkoja piti ihan väkisin laittaa toisen eteen. Melkoista puuroa se oli. Väsymyksestä huolimatta eräs nainen on tänään kävellyt yli 13 km. Siis ihan hyvä tulos, kuitenkin! Kotiin tullessa oli ajatus tehdä kotijumppa ruoan jälkeen. Kuten hänellä on ollut tiistaisin tapana, mutta toisin nyt kävi. Kotisohva vei voiton. Jos huomenna on yhtä sateinen päivä, niin ehkä erään naisen kannattaa mennä julkisilla Helsingin päässä.
Antaa hieman lepoa kropalle. Ottaa siis iisimmin kävelyn suhteen. Kenties huomenna olisi työpäivän jälkeen voimia tehdä se kotijumppakin! No sen näkee sitten huomenna! 

15.8.2016

Elämyksiä ja väristyksiä!


Eräs nainen on melkoinen penkkiurheilija. Tällä hetkellä Rion Olympialaiset on kova sana ja sen yleisurheilu. No on hän seurannut muitakin lajeja, kuten jousiammunta, judo, koskimelonta, kenttäratsastus, koripallo, golf, käsipallo, tennis, soutu, nyrkkeily sekä uinti. Olikohan tuossa nyt kaikki? Ei varmaankaan, kun lajeja on niin paljon. Mutta tuo yleisurheilu on kaikkein rakkain laji hänelle. Talvella rakkaimmat lajit ovat tietenkin ampuma- ja maastohiihto. Aamulla ennen töihin lähtöä on katsottava Rion yleisurheilun yön tapahtumat, jotka hän on tallentanut digiboksille. No kaikkea hän ei kyllä ehdi katsomaan, joten katsottavaa jää myöhäisempään ajankohtaan. Tähän asti koko olympialaiset ovat antaneet eräälle naiselle jännittäviä hetkiä sekä myös melkoisia väristyksiä. Jotenkin hän elää näiden kisojen ja urheilijoiden mukana. Heidän onnistumiset saavat erään naisen tunteelliseksi. Kieltämättä välillä kyynel tulee silmään, kun joku urheilija onnistuu suorituksessaan. On se sitten mitalisuoritus tai oman ennätyksen saavuttaminen, niin hän iloitsee. Mutta hän myös myötäelää epäonnistumisen sattuessa, niitäkin on näissä kisoissa nähty. Eräs nainen kannustaa tietenkin oman maansa urheilijoita, mutta on hänellä muitakin suosikkeja kuten, mm. kanadalaiset sekä jamaikalaiset, näin mainitakseen.
Olympialaisia on vielä noin viikon verran jäljellä. Paljon on vielä jännitettävää ja seurattavaa. Mikä on erään naisen mielestä hienoa! Sitten, kun Olympialaiset ovat ohi, niin saattaa olla, että hänellä on melko tyhjä olo. Siihen ei auta muu kuin odottaa seuraavaa suurta urheilutapahtumaa. Ja sehän on maastohiihdon MM kevättalvella 2017!

10.8.2016

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Onpa taas ollut päivä, eräs nainen mietti, kun kotiinsa pääsi. Aamulla hänellä oli ajatuksena ostaa kahvi juna-aseman R-kioskista. Mutta lompakko ei ollutkaan laukussa. Siinä eräälle naiselle iski paniikki. Nyt ei muu auta. Töihin oli mentävä, koska hänellä oli kokous sovittuna. Onneksi hänellä oli muutama euro laukussa, että hän sai ostettua sen kahvin. Mutta ei se kovin hyvältä maistunut, kun eräs nainen oli niin paniikissa.
Junassa hän mietti, että missä se lompakko voisi olla. Kelasi mielessään eilistä kauppareissuaan ja sitä, että mihin hän olisi voinut sen lompakon laittaa. Eikä minkäänlaista muistikuvaa mistään. No sen eräs nainen muisti, että laukkuunsa hän sen laittoi. Mutta missä se nyt sitten oli? Kamala tilanne. Hän jopa soitti siihen kauppaankin missä hän eilen kotimatkallaan poikkesi, että jospa se lompakko olisi ollut siellä, vaan eipä ollut. Nyt ei auttanut muu kuin yrittää rauhoittaa itsensä kuuntelemalla musiikkia. Ei siitäkään niin isoa apua ollut. Ajatukset olivat vaan siinä lompakossa. Ja junassa istuessaan eräs nainen huomasi, että yhdestä sormesta puuttuu toinen sormus. Tämäkin vielä, hän ajatteli. Onni tässä oli se, että onneksi sormus ei ollut kovin kallis ja niitä saa aina uusia. Töissä kokous pidettiin, mutta erään naisen keskittyminen oli heikkoa. Päätäkin alkoi jo särkeä. Hänellä oli kaikin puoli huono fiilis. Työpäivä meni, miten meni. Kotiin oli vaan kauhea kiire. Kun eräs nainen vihdoin ja viimein pääsi kotiin, niin hän ei edes malttanut ottaa kenkiä pois, vaan syöksyi suoraan olohuoneeseen etsimään sitä lompakkoa. Eikä sitä löytynyt. Paniikki iski uudestaan. Ei voi olla totta, hän ajatteli. Missä helkkarissa se lompakko on? Kunnes hän siirsi eilistä Metro-lehteä ja sen lehden välistä se lompakko tipahti. Vau, se olikin sittenkin täällä kotona, eräs nainen sanoi ääneen! Samalla hetkellä iso kivi tipahti sydämeltä. Ja kun otti silmälasikotelon laukustaan, niin siellähän se kadonnut sormuksin oli! Eli loppu hyvin, kaikki hyvin!

8.8.2016

Rutiinia jo!

Hyvinhän tämä ensimmäinen työpäivä meni, näin loman jälkeen, eräs nainen ajatteli tyytyväisenä. Aamuinen junamatka meni rutiinilla. Hän osasi mennä ihan oikeaan junaankin. Samoin aamureippailu Pasilasta Jätkäsaareen meni myös rutiinilla. Ja eikä tuo Helsinki ollut miksikään muuttunut viiden viikon aikana. Kaikki oli samoilla paikoilla ja oli saman näköistäkin, kuin ennen lomaa. Paitsi, että Pasilan Triplaa rakennetaan edelleenkin. Pasila on kyllä sellainen sumppu, että näin jalankulkijana ollessa se vaatii hermoja ja tarkkaivaisuutta, myös eräältä naiselta. Aamupäivä töissä meni sähköpostia lukiessa. Lähes 99 % oli muuta postia, kuin työpostia. Työpuhelinkaan ei soinut kertaakaan. Erään naisen mielessä kävi jo, että onko hän tarpeellinen ollenkaan. Muutenkin näyttää siltä, että tästä elokuusta tulee aika hiljainen työkuukausi. Vain muutama sovittu kokous sekä joitakin koulutustilaisuuksia, siis kalenterissa on hyvin tilaa. Ettei vaan olisi tyyntä myrskyn edellä? Eräs nainen kyllä tietää, että syksystä saattaa tulla kuitenkin työtäyteinen. Ne uudet muutokset ovat edessä. Ja näin ollen hänelle on kyllä töitä tiedossa. Jos ei mitään sovittelujuttuja tule, niin ainakin yhteistoiminnassa tapahtuu. Joten erään naisen on ihan turha epäillä, etteikö hän olisi tarpeellinen. Eiköhän jossain vaiheessa hänen tietotaitoa taas tarvita! 

5.8.2016

Arkea vastaanottamaan!

Se olisi niin, että viiden viikon kesäloma on ohi. Ensi viikon maanantaina on arki edessä. Erään naisen tulee palata takaisin töihin. Mihin se viisi viikkoa oikein meni, hän ihmettelee. No jonnekin ne meni! Niinhän ne aina menee! Joka vuosi on tämä sama tilanne edessä. Kesäloma menee aina liian nopeasti ja se harmittaa erästä naista! Hänellä on tässä lomalla ollessa ollut ihan erilainen rytmi, kuin arkena. Hän on antanut itselle, ihan luvan kanssa valvoa myöhään. No itseasiassa, häntä ei ole edes väsyttänyt, niin kuin arkena. Aamuisin, hän nukkunut pitkään. Heräillyt ihan hiljakseen ja nauttinut aamuteensä ihan rauhassa. Sellaista kivaa olemista, ilman kiirettä ja ilman sen kummempia suunnitelmia. Nyt tänä viikonloppuna pitäisi sitten tämä rytmi muuttaa takaisin arkirytmiin. Asennoitua aikaisiin aamuherätyksiin. Olla reippaana. Melkoinen homma, eräs nainen ajattele. Vai onko se sittenkään? Eihän tästä kannata sen suurempaa numeroa tehdä. Hän vaan tekee nyt niin kuin hän on tehnyt ennen lomaakin. Siis illalla, tuntia ennen nukkumaan menoa kaikki somejutut offline-tilaan. Ei enää roikkumista Facebookissa, eikä Instagramissa. Tietokone myös kiinni. Telkkarista ei enää katsota mitään aivoja ylikuormittavaa ohjelmaa.
Sängyssä on hyvä lukea jotain kirjaa, ennen unen saantia. Kirjaa lukiessa hän saa vielä ne viimeisetkin ajatukset muualle. Vaikka eräs nainen jaksaa lukea yleensä vain muutaman rivin, niin sekin on hyväksi. Sitten, kun hän tuntee, että väsymys alkaa painamaan silmiä, eräs nainen käpertyy peiton alle, etsii hyvän asennon, sammuttaa valot ja toivottaa itsellensä hyvää yötä! Toivoen siinä samalla, että uni olisi hyvää ja että, hän heräisi aamulla hyvin levänneenä uuteen päivään! 

4.8.2016

Pelkkiäkö numeroita vaan?

Näinä viimeisenä lomapäivinä on hyvä olla vain. Ei tehdä sen kummempia suunnitelmia. On kiva istua sohvalla ja puuduttaa takapuoltaan. Ensi viikon maanantaina on edessä arki. Työt taas kutsuvat, erästä naista. Viikonlopun aikana pitää ostaa junan kuukausilippu. Etsiä ne työpaikan avaimet ja kulkunapit. Ehkä pakata käsilaukkukin. Mutta ei mietitä noita asioita vielä. Tänään on ollut melko sateinen päivä, erään naisen kotikaupungissa. Siksi tämä päivä on ollut hyvä telkkarin katselu- ja kutomispäivä. Vaikka olisihan noita kotitöitäkin. Ne saavat odottaa sitä inspiraatiota. Tai muuten vaan sopivaa päivää. Eräs nainen on tänään katsonut lempisarjaansa, joka hänellä on DVD:nä. Siinä perheen äiti on 45-vuotias. Perheen äidin tyttären sanojen mukaan äiti on jo vanha. Eräs nainen on 48-vuotias. Onko hän jo vanha? Reilu vuoden päästä hän täyttää 50 vuotta. Entä onko hän sitten sen jälkeen vanha? Milloin iän mukaan voidaan määritellä, että on vanha? Monet sanovat, että ikä on pelkkiä numeroita vaan, että mitä sitä sen kummemmin ajattelemaan. Mutta mitäs jos se numero onkin iso juttu jollekin, eräs nainen mietti. Tai mitä jos se vanheneminenkin on myös iso juttu?
Vanheneminen on pelottava asia, ainakin eräälle naiselle. Hän ei halua vanheta. Miksei ihminen voisi olla kuin puu. Joka, joka kevät tekisi uudet lehdet. Syntyisi uudelleen. Ai niin, mutta vanhenevat ne puutkin ja jotkut jopa niistä lahoaakin, ainakin jossain vaiheessa. Eli huono ajatuskin tuokin. Mutta miksi se vanheneminen on pelottava asia, eräälle naiselle? Siihen hän ei nyt osaa vastata, mutta jonkinlainen aavistus hänellä on. Tunteehan hän itsensä, todellakin! Hänen tulisi olla rehellinen itsellensä ja myöntää miten asia on! Sillä sen asian ”salaamisella” eräs nainen ei voita mitään! Ei todellakaan!