28.9.2016

Kun iloinen mieli vaihtuu vähemmän iloisemmaksi!

Tänään oli tiedossa muutoskoulutuksen vol. 3. Eräs nainen oli aamulla melkoisen hyvällä tuulella. Hänhän oli reippaillut junalta kyseiseen koulutuspaikkaan. Sinne tullessaan eräs nainen tervehti iloisesti kollegoitaan. Vaikka eräs nainen tiesi, että edessä oli työtäyteinen päivä ja se tulisi vaatimaan kirkkaita aivoja ja hyviä istumalihaksia. Niin kuitenkin, hän oli intoa ja iloa täynnä. Aamukahvi/teen jälkeen olikin aika mennä luokkaan. Koulutustilaisuus oli alkamassa. Eräs nainen istui erään hänelle läheisen kollegan viereen, kuten hän aina tekee. Tämä kollega on tavallaan hänen henkireikänsä ja tukensa. Ja usein eri tilaisuuksissa hän haluaa istua juuri tämän kollegan vieressä. Aamupäivällä käsiteltiin työkykyjohtaimista. Ei mikään niin yksinkertainen aihe. Koulutettavia osallistettiin erilaisten aivoriihien kautta. Tehtiin yhdessä ryhmätöitä. Pian oli lounaan aika. Eräs nainen haki lähikaupasta kevyttä lounasta, ennen kuin oli aika jatkaa. Iltapäiväohjelma olisi muutospainotteinen. Jossain vaiheessa eräs nainen huomasi puhelimensa värisevän. Hän ei tunnistanut numeroa. Eli oli paras mennä käytävälle puhumaan. Puhelun aikana hänelle selvisi, että asia ei ollut kovin mieleinen, eikä iloinen. Eräs nainen oli tavallaan hämmentynyt. Iloinen mieli oli vaihtunut vähemmän iloiseksi. Väkisin tuli kyynel silmään. Puhelun jälkeen hän palasi takaisin luokkaan. Hän yritti ryhdistäytyä ja jatkaa esitelmän kuuntelemista.
No eihän siitä mitään tullut. Ajatuksen sekä kuuntelemisen lanka oli kadonnut. Tässä vaiheessa oli parempi lähteä kotiin. Eräs nainen tiesi, että loppupäivästä ei tulisi yhtään mitään. Hän ei enää pystynyt keskittymään mihinkään. Junalle kävellessään ja laittoi kuulokkeet korville ja lempimusiikkia soimaan. Yritti saada murheet pois mielestään. Tosia-asiat tulee vain hyväksyä. Kotiin tullessa hänellä oli muutama puhelu soitettavana. Onneksi hän oli paremmalla mielellä ja oma itsensä. Puheluiden jälkeen hän valmisti itsellensä latten ja päätti olla murehtimatta. Huomenna on uusi päivä ja parempi sellainen, siitä hän oli ainakin varma!

27.9.2016

SE nainen!

Eräs nainen on joutunut bloggauksen vietäväksi. Hän seuraa useita eri bloggaajia. Tänään hän luki yhden kirjoituksen, mikä liittyi itsetuntoon sekä pukeutumiseen! Blogikirjoitus oli hyvä ja sai myös erään naisen ajattelemaan omaa itsetuntoaan. Mikä nostaa erään naisen itsetuntoa? Onko se kenties ulkonäkö, pukeutuminen vai tuloksien saaminen, esim. liikunnassa. Tätä asiaa olisi hyvä miettiä nyt. Eräs nainen on tunnetusti tarkka ulkonäöstään. Hän haluaa, että hiukset ovat hyvin leikatut ja hänelle sopivassa mallissa. Ja mitä lyhemmät hiukset ovat, niin sen parempi. Siksi kampaajalla pitääkin käydä viiden kuuden viikon välein. Meikkiäkin hän käyttää, mutta hillitysti. Ja eräs nainen meikkaa omalla tyylillään. Kenties se on hieman vanhanaikainen, mutta eipä hän sen paremminkaan osaa. Eikä oikeastaan arkiaamuisin ole aikaakaan paneutua siihen meikkaamiseen. Vaikka eräs nainen on tarkka ulkonäöstään, niin hän ei ole hurahtanut ripsipidennyksiin, geelikynsiin eikä minkäänlaisiin pigmentointeihin. Mielessä on käynyt kyllä kulmakarvojen fiksaus jollain muullakin tavalla, kuin käydä säännöllisesti kosmetologilla värjäämässä sekä muotoiluttamassa ne. Mutta tämä asia on jäänyt sille ajatustasolle. Kenties se on uskalluksesta kiinni. No niin, siis mikä nostaa erään naisen itsetuntoa? Voi olla, että tänä syksynä se on pukeutuminen. Hän on löytänyt KappAhlin mallistosta ihania pooloja, jotka sopivat jo kotona olleiden Boy-friendhousujen kanssa.
Ja tietenkin erään naisen piti ostaa ne kaikki saatavilla olevat värit. Eli nyt on mustaa, harmaata, ruskeaa sekä pronssista. Eräs nainen on löytänyt itsensä uudestaan ja huomannut, että hänhän on nainen. Siis tuon pukeutumisen suhteen. On ihana huomata, että miten jotkut vaatteet vaan tuntuvat niin häneltä. Mahtava tunne! Ja viime viikolla, kun eräs nainen huomasi lempihousujen olevan -25% alessa, niin tietenkin oli saatava uutta väriä, harmaata.
Eli nyt eräällä naisella on hänelle muutamia sopivia vaihtoehtoja ja juuri sellaisia missä hän tuntee olevansa SE nainen! 

25.9.2016

Helppouden heikkous!

Kun ruoanlaitto ei innosta työpäivän jälkeen, eikä mikään vaihtoehto tunnu kivalle. Mitä silloin tehdä? Ostaako joku valmisruoka? Vai jättääkö syöminen ihan kokonaan väliin. Hän kyllä tietää, ettei se valmisruoka välttämättä ole terveellinen vaihtoehto. Mutta voisiko sen sallia edes silloin tällöin?
Arkisin, kun eräs nainen on töissä, hän syö mieluiten lounaaksi salaatin tai vaihtoehtona jotain muuta kevyttä. Raskas ruoka lounasaikaan ei ole hänen juttunsa. Ei enää! Nykyään on niin kiva, kun lähes kaupasta kuin kaupasta saa joko valmiiksi tehtyjä salaatteja. Tai sitten on sellaisia salaattibaareja, joista voi kukin rakentaa itsellensä sopivan salaatin. Kotiin tullessa eräällä naisella on usein ruoka valmiina, esimerkiksi itsetehtyä keittoa, pastaa tai muuta nopeasti lämmitettävää. Mutta joskus hän lankeaa niihin valmisruokiin, kun sitä intoa ei ole. Tämän kuluvan vuoden aikana eräällä naisella on ruokailussa ollut melko hyvä rytmi. Hän yrittää syödä kolmen, neljän tunnin välein. No joskus hän kyllä lipsuu, mutta se sallittakoon hänelle. Veden juomiseen hänen kyllä tulisi panostaa enemmän. Sen eräs nainen myöntää. Herkuttelupäivä hänellä on kerran viikossa, siitä eräs nainen yrittää pitää kiinni. Yleensä hän ostaa joko perjantaina tai lauantaina jotain herkkua, jäätelöä, lakua tai karkkia.
Viime viikolla eräs nainen osti uudet housut (joo taas kerran) ja kappas vaan, hänen piti ottaa yksi numeroa pienemmät, kuin ennen. Kenties ruokarytmi ja hyötyliikunta ovat tuottaneet tulosta, vihdoin ja viimein! Hieno saavutus, eräs nainen! Nyt hän voi olla todella ylpeä itsestään sekä jatkaa tällä samalla tiellä!


18.9.2016

Juhlissa, yksin vain muiden kanssa?

Olet innoissasi lähdössä juhliin. Olet laittanut itsesi kauniiksi, siis ainakin omasta mielestäsi. Vaatteidenkin pitäisi olla juuri sinulle sopivat. Kipität junalle, ostat kahvia rautatieaseman R-Kioskilta. Edessä on vain lähes tunnin kestävä junamatka. Tapaat ystäväsi kanssa sovitussa paikassa. Jatkatte matkaa lähemmäksi juhlapaikkaa. Siellä tapaatte muita juhliin menijöitä. Juotte yhdet vielä, ennen kuin on aika mennä juhliin. Tunnelma on hyvä, vielä tässä vaiheessa kaikille on kivaa. On tehty hiljainen sopimus, ettei työasioista puhuttaisi. Juomat juotuaan juhlijat jatkavat matkaansa.
Vene vie heidän saarelle. Siellä on jo muitakin. Osa etsii sopivaa istumapaikkaa. Osa ryhmittäytyy jo valmiiksi, tiettyihin ryhmiin ja pöytiin. Kenties se on turvallisempaa istua tutussa seurassa, kuin ei vähemmän tuttujen. Puheensorinaa kuuluu sieltä, täältä. Bändikin soittaa, ne taitavat vielä harjoitella. Hetken päästä yksi miehistä ilmoittaa, että nyt on hyvä aika siirtyä toiselle puolelle. Ruokaa olisi pian tarjoilla. Väki valuu hiljalleen. Kukin omassa ryhmässään. Ja taas kukin löytää paikkansa tuttujen ja turvallisten seurasta. Näin myös, eräs nainen. Hän istuu muutaman naisen seurassa. Vihdoinkin saadaan lupa hakea ruokaa. Tarjoilla on vihreää salaattia, hapankaali-tomaattisalaattia, paistettuja perunoita sekä grillattua makkaraa.
Ehkä hieman äijämäistä ruokaa, mutta onneksi se on hyvää, janojuoman kanssa. Ruokailun jälkeen on bändin vuoro aloittaa. He soittavat, ei ehkä ihan erään naisen mieleistä musiikkia. Mutta kiva heitä on kuitenkin kuunnella. Siinä hänen istuessaan eräs nainen jammailee. Hetken päästä hän saa houkuteltua vieressä istuneen naisen kanssaan tanssimaan. Jotenkin se tilanne vain vaati hieman irrottelua. Eräs nainen tykkää tanssia ja viime kerrasta on jo aikaa. Hän ja se nainen tanssivat muutaman kappaleen verran. Palasivat takaisin pöytään. Jatkoivat keskustelua muiden pöydässä istuvien kanssa. Jossain vaiheessa pöydässä istunut väki katoaa, osa heistä lähtee kiertelemään ja osa juttelee muiden juhlissa olevien kanssa. Eräs nainen jää paikallensa. Katselee ympärilleen. Hakee kenties jotain tuttuja kasvoja. Miettii mitä tehdä. Kello ei ole vielä paljon. Illan jatkuessa olisi tiedossa vielä muutakin ohjelmaa. Mutta jostain syystä eräs nainen ei tunne oloaan vapautuneeksi. Se alkuillan juhlainto on kadonnut jonnekin. Hän tylsistyy. Hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Hetken siinä mietittyään, eräs nainen päättää lähteä kotiin. Hän käy sanomassa muutamalle tutulle, ”hei”! Suuntaa veneelle. Vene vie hänet rantaan. Rannasta on jonkin verran matkaa juna-asemalle. Mutta eräs nainen päättää kävellä. Hänellä on riittävästi aika ennen junan lähtöön. Kävellessä saa raitista ilmaa ja jospa pääkin samalla selviäsi, edes hieman! Juna olikin jo asemalla.
Eräs nainen etsii sopivan paikan. Edessä on taas se lähes tunnin junamatka, hieman tuskaista tässä mielialassa. Kenties musiikki auttaisi, joten eräs nainen laittaa napit korville ja hakee puhelimestaan lempimusiikkia. Huokaisee syvään ja toivoo olevansa pian kotona! 

15.9.2016

Naisena olemisen vaikeus!

Joskus on vaikea olla nainen! Varsinkin silloin, kun olet lähdössä ulos, treffeille tai jonnekin bileisiin. Eräällä naisella on tiedossa yhdet bileet ja sinne piti saada jotain päälle pantavaa. Hän piipahti yhdessä vaatekaupassakin. Siis ajatuksena oli löytää joku paitis, pusero tai vastaava yläosaksi boyfriend-farkkujen kanssa. 
Kaikki mitä hän kokeili, niin roikkuivat hänen päällään kuin perunasäkit. Ääh, mikä olotila hänellä oli. Erästä naista ihan harmitti mukavan myyjän puolesta, joka niin avuliaasti esitteli eri yläosavaihtoehtoja. Mutta mikään ei tuntunut hyvälle ja omalle. Eivätkä ne sopineet farkkujen kanssa. Eräs nainenhan on melko tarkka siitä miten hän pukeutuu. Ja silloin, kun on jotain kivaa tiedossa, niin hän haluaa näyttää hyvälle. Meikin tulee olla hänelle sopiva sekä hiukset tulee olla siististi asennossa. Siis todellakin! Kenties hieman turhamaista, mutta ei eräs nainen tätä sen kummemmin selittele. Eli vaatteidenkin tulee olla juuri sellaiset, missä eräs nainen tuntee itsensä sinuksi. Ja sellaiset missä hän viihtyy ja tuntee samalla varmaksi. Kotimatkalla junassa eräällä naisella välähti, että onhan hänellä kotona muutama vaihtoehto mitä voisi kokeilla.
Kotiin päästyään niin, eihän siinä muu auttanut, kuin kaivaa vaatteet vaatehuoneesta, raahata iso peili olohuoneeseen ja siitä sitten vaan asuvaihtoehtoja kokeilemaan. Muutama vaihtoehto oli ihan ok, mutta eivät kuitenkaan iskeneet niin, että eräs nainen olisi ollut tyytyväinen. Hän jopa lähetti muutamia kuvia parille ystävälleen, kysyäkseen heidän mielipidettä, koska hän arvostaa sitä, mitä nämä ystävät hänelle sanoisivat. Eräs nainen kokeili vielä kolmatta asuvaihtoehtoa ja taas kysyi ystävien mielipidettä. Ja he olivat samaa mieltä, kuin hän, että tämä oli se paras kaikista! Joskus on parempi kokeilla ensiksi niitä vaatehuoneessa olevia vaatteita, ennen kuin lähteä vaatekauppoihin tuskaisena etsimään jotain kivaa ja sopivaa! Saatat jopa yllättää itsesi ja huomata, että lopputulos onkin mitä parhain!

14.9.2016

Erilaisuus ei ole sallittua!

Miksi erilaisuus ei ole sallittua tässä yhteiskunnassa, eräs nainen mietti, kun hän taas kerran sai lukea kirjoituksen, kuinka 9-vuotias poika on joutunut kiusatuksi. Nämä tällaiset uutiset ihan joka kertaa ihmetyttää erästä naista. Me suomalaiset emme ole sivistynyttä kansaa. Me sallimme joka päivä tällaiset kiusaamiset. Kiusaamista on sallittu kautta vuosikymmenten. Kukaan ei tunnu välittävän! Ketään ei kiinnosta! Meidän muiden on helppo kommentoida tällaisia tapauksia, varsinkin silloin, kun ei kosketa meitä itseämme. Meillä jokaisella on mielipiteemme asiasta. Meillä jokaisella on ohjeita miten tulisi toimia. Mutta kuitenkin tuntuu siltä, että mitään ei tapahdu! Eräs nainen on töissä sellaisessa ”yrityksessä”, missä ei sallita minkäänlaista epäasiallista käytöstä, eikä kiusaamista. Näiden suhteen on nollatoleranssi. Mutta, mikäli joku tällaista kokee, niin se tulee heti saattaa esimiehen tietoon ja esimiehen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Mutta miksi tämä ei sitten toimi esimerkiksi koulumaailmassa. Miksi siellä näihin asioihin puuttuminen on niin vaikeaa, tätä eräs nainen ei ymmärrä! Ehkä jonkun pitäisi piirtää tämä asia hänelle. Hänen sydäntä raastaa, hän tulee surulliseksi.
Eräs nainen on itsekin kouluvuosinaan kokenut kiusaamista ja muistaa millaista se oli. Tietyiltä osin kiusaamisen arvet ovat edelleen pinnalla ja näkyvissä. Mutta miten käy niiden koululaisten ja nuorten, joka kokevat jokapäiväistä kiusaamista? Miten he selviävät aikuisuuteen? Millaiset ovat heidän voimavaransa jatkaa elämää? Miten he saavat itsetuntonsa takaisin? Miten heillä on uskallusta olla rohkeita? Niin miten? Tähän ei edes eräs nainenkaan osaa vastata! Osaatko sinä?

7.9.2016

Tarpeellistako?

Tällä viikolla eräs nainen oli yhdessä kokouksessa ja ennen sen alkua oli hyvää aika vaihtaa kuulumisia muutaman kollegan kanssa. Siinä samalla he vertailivat ns. terveys/liikunta-appeja. Siis millaisia vaihtoehtoja markkinoilta löytyy ja mitä kukin käyttää. Eräällä naisella on käytössä hänen puhelimessa oleva S Health appi. Toisella kollegalla oli Polar Loop, sellainen ranteeseen laitetteva aktiiviranneke, samoin toisellakin, mutta vain hieman uudempi versio. Tämä uudempi kuulemma mittaa sykkeen ranteesta, joten sen kanssa ei tarvitse käyttää rinnan alle tulevaa sykevyötä. Melko kätevää, erään naisen mielestä.
Kun nämä tärkeimmät kuulumiset oli vaihdettu, niin eräs kolmas kollega kysyi eräältä naiselta, mitä kaikkea hän oikein seuraa (tilastoi). Tämä oli leikkimielellä heitetty kysymys. No, tästäpä innostuneena, eräs nainen päätti kirjoittaa ylös kaikki ne jutut tai asiat, mitä hän oikein seuraa joko päivittäin tai kuukausittain. 
-  askeleet, tavoite 10000 askelta päivässä
- päivän aikana kävellyt kilometrit
-  päivän aikana juotu veden määrä
- päivän aikana juotu kofeiinin määrä
-  yöllä nukutun unen määrä, siis montako tuntia yössä eräs nainen nukkuu ja millaista unenlaatu on ollut

Sekä kuukausitasolla hän myös mittaa sykkeensä sekä stressitilan. Melkoinen lista tuo kyllä on. Ovatkohan nuo kaikki ihan tarpeellisia seurattavia, eräs nainen mietti itsekseen? Kenties jollekin ei, mutta eräälle naiselle ne ovat! Tilastointi ja asioiden seuraaminen saa pitämään hänet aktiivisena sekä kiinni elämässä! Ja ne ketkä tuntevat erään naisen, niin he varmaan sanovat mielessään "Neitsyt, mikä neitsyt"! Ja tämähän on totta!

5.9.2016

Pukeutumista iän mukaan vai ei!

Viikko sitten eräällä naisella oli syntymäpäivä, tästä syystä hän taas kerran alkoi miettimään omaa pukeutumistaan. Siis sitä miten hänen ikäisen naisen tulisi pukeutua. Ikuinen sekä tuskainen aihe, meille kaikille naisille. Nyt, kun kesä on ohi, niin pukeutumisen tulisi olla jo hieman lämpimämpää. Kesäisin eräs nainen tykkää käyttää hameita. Mutta kohta alkaa olla liian kylmä niille. Hänen on jo pitkän aikaan tehnyt mieli ostaa jotain uutta ja kivaa itsellensä, siispä osti parit uudet farkut. Sellaiset Boyfriend-malliset. Hassua tässä on se, että eräs nainen ei tunnista olevansa farkkuihminen. Mutta nämä uudet farkut tuntuvat jotenkin sopivan hänelle. Siis ainakin, erään naisen mielestä.
Farkkuostoksien myötä hän on myös etsinyt sopivia yläosia. Sellaisia paitoja tai puseroita, joka sopisivat farkkujen kanssa. Eräs nainen on käynyt useissa eri asusteliikkeissä. Mutta etsintä ei ole tuottanut tulosta ja se on ollut erittäin tuskaista. Hänen mielestä liikkeissä on ollut kaikkea muuta, kuin hänen ikäiselleen sopivia paitoja tai puseroista. Joissakin on ollut liikaa kuvioita, kukkia, pitsiä tai muuta sellaista. Siis ei mitään mieleistä. Yhtenä päivänä eräs nainen hoiti asioitaan kotikaupungissaan. Siinä samalla hän poikkesi erääseen asusteliikkeeseen. Hetken aikaa siellä pyörittyään, hän oli taas kerran tuskainen. Kunnes myyjä tuli hänen luokseen ja kysyi, että voisiko hän auttaa. Eräs nainen kertoi mitä hän oli hakemassa. Myyjä esitteli muutamia vaihtoehtoja. Sovituksen jälkeen eräs nainen päätyi kolmeen vaihtoehtoon. Hän maksoi ostoksensa ja lähti hyvillä mielin kotiin. Vielä kotona hän peilaili uusien asujen kanssa. Ja todellakin, ne sopivat erittäin hyvin Boyfriend-farkkujen kanssa. Tämä vakuutti hänet, että eräs nainen oli tehnyt kerrankin osuvia valintoja sekä hyviä ostoksia. Kenties hän on löytänyt uuden minänsä ja tyylinsä! Kenties?