31.1.2017

"Nallekortteja" ja ryhmädynamiikkaa!

Eräs nainen aloitti tällä viikolla opiskelut työn ohessa. Hän opiskelee työyhteisöneuvojaksi. Tämä koulutus kestää noin kaksi vuotta, sisältäen muutamia lähipäiväjaksoja. Opiskelun ohessa tulee pitää opintopäiväkirjaa, kirjoittaa essee ”Minä kehittäjänä”, kirjoittaa muutamia referaatteja, lukea joitakin kirjoja ja sitten tulee tehdä myös kehittämistyö. Kehittämistyön tulee liittyä jotenkin erään naisen työhön. Se voi olla esimerkiksi jonkinlainen kehittämishanke. No millainen erään naisen kehittämistyö on niin, sitä hän ei vielä osaa sanoa. Kenties se valkenee lähiviikkojen aikana. Tänään oli itsetutkistelupäivä! Mietittiin myös eri roolien vaikutuksia muutoksessa sekä työyhteisöissä. Tehtiin myös oma sidosryhmäkartta. Tämä oli mielenkiintoinen juttu. Oli kiva nähdä millainen siitä tuli. Jossain vaiheessa ryhmäkeskustelu meni ”Nallekortti” – linjalle. Eikä, ajatteli eräs nainen. En kestä jos meidän pitää ”leikkiä” joidenkin korttien kanssa. Ja niin, kuin usein käy, eräs nainen sanoi oman mielipiteensä, että mitä hän ajattelee näistä ”korttileikeistä”. Ryhmädynamiikka on onneksi niin hyvä, että jokainen ryhmäläinen saa sanoa mitä ajattelee, ilman että tulee ns. tuomituksi. Siis eipä aikakaan, kun kouluttuja todellakin lähti tälle korttilinjalle. Mutta onneksi ne eivät olleet niitä ”nallekortteja”. Vaan ihan erilaisia. Maisemakorteista ihmiskuviin. Hyvä niin. Entä sitten? Jokaisen ryhmäläisen tuli ottaa kaksi korttia.
Ensimmäinen kuvaisi nykytilaa ja toinen kuvaisi sitä, että mitä haluaisi tai mikä olisi ihannetila. Siis ei mikään paha tehtävä. Vaikkakin eräs nainen edelleenkin epäili. Ryhmä jaettiin kahteen pieneen ryhmään. Ja näissä pienissä ryhmissä kukin sai kertoa millaiset kortit oli valinnut. Näin teki myös eräs nainen. Kun tehtävä oli saatu suoritettua, kouluttaja kysyi vielä eräältä naiselta, että millaiset kuvat hän oli valinnut ja miltä tehtävä oli tuntunut. Kortteja näyttäessään erään naisen oli pakko myöntää, että kerrankin tämä korttileikki ei tuntunutkaan niin pahalle, kuin miltä se aluksi kuulosti. Ja loppujen lopuksi hän selviytyi siitä hyvin! Mutta katsotaan mitä se huominen tuo tullessan, mietti eräs nainen, kun hän istui kotisohvallaan pureskellen päivän antia!

29.1.2017

Olla rohkea ja elinvoimainen!


Joskus ihminen tarvitsee rohkaisua! Esimerkiksi silloin, kun jotkut asiat painavat mieltä tai tuottavat mielipahaa! Erään naisen kohdalla tämä tuli eteen kuluvalla viikolla, kun hän kävi siellä kampaajalla. Ei siinä etteikö tämä mikään niin iso asia ole, mutta eräälle naiselle se kuitenkin on. Tästä mielipahasta eräs nainen sai ajatuksen tehdä vähän itsetutkistelua. Hän laati itsellensä omanlaisensa Mantra-taulun. Tämä taulu on nyt vaatehuoneen ovessa. Hän näkee sen joka ilta ennen nukkumaan menoa sekä joka aamu herätessään. Hänellä on sellainen iso toive, että tästä itse tehdystä taulusta, eräs nainen saisi voimaa uskoa itseensä!

25.1.2017

Kun totuus iski päin kasvoja!

Miten se on niin vaikea hyväksyä, että vanhenee? Hyväksyä esimerkiksi se, että hiuksesi harmaantuvat? Näitä kysymyksiä eräs nainen tänään pohdiskeli. Erään naisen vakituinen kampaaja sairastui, joten sovittu kampaaja-aika jouduttiin perumaan. No tilannehan oli eräällä naisella sellainen, että hiusmalli oli aivan ylikasvanut. Malli oli liian raskas, eikä sen laittamiseen auttanut enää mitkään aineet, eikä edes hiuslakat. Joten eräs nainen päätti kokeilla jotain ihan uutta. Siispä hän meni extempore yhteen parturi-kampaamoon sisälle ja kysyi, että olisiko aikaa hiustenleikkaukseen. Kyllä oli, hänen vaan pitäisi hetken aikaa odottaa. No hyvä, tämähän kävi eräälle naiselle. Kampaaja oli mies, ei suomalainen. Okei! Ei tässä mitään! Kun tuli erään naisen vuoro, niin hän kertoi, että mitä pari juttua hän halusi hiuksiinsa, mutta muuten hän antoi kampaajalle vapaat kädet. Hiustenpesun jälkeen kampaaja aloitti leikkaamisen. Siinä samalla tämä kampaaja ja eräs nainen juttelivat, englannin kielellä. Pikkuhiljaa malli alkoi olla loppuvaiheessa. Enää vain kuivaus ja hieman vahaa hiuksiin, niin se olisi siinä. Siis kaikki hyvin tähän asti! Mutta, mitä eräs nainen sitten näkikään katsoessaan peiliin. Käääk! Hänen hiukset olivat tai siis ovat ihan harmaat!
Joo! Ei enää vaaleita raitoja, vaan vastassa perusharmaa ja perustumma väri. Mitä helkkaria, olenko oikeasti näin harmaa, hän ajatteli! Mitä nyt teen! Haenko kotimatkalla jonkun hiusvärin kaupasta? Siis apua! Hänelle iski totaalinen paniikki! Ei, nyt pitää miettiä tätä asiaa, ihan rauhassa! Eräs nainen kuitenkin haluaisi odottaa, että hänen luottokampaajansa parantuisi, ja tämä voisi sitten sanoa, että mitä tehtäisiin värin kanssa. Mutta jotain oli kuitenkin tehtävä! Mikä olisi hyvä vaihtoehto? No eräs nainen keksi, että mitäs jos hän ostaisi uuden huulipunan, jonkun kivan värisen, sellaisen joka veisi sitten katseet pois hänen harmaista hiuksistaan, värikkäisiin huuliin. Tätä piti siis kokeilla. Joten kotimatkallaan eräs nainen poikkesi kauppaan ja osti sen värikkään huulipunan.
Kotiin tullessa sitä piti heti kokeilla ja se näytti sopivan hyvin! Mutta edelleen ne hiukset olivat harmaat! 

23.1.2017

Ensimmäinen vuosi

Eräs nainen oli ihan unohtanut, että 19 päivä Tammikuuta 2016 oli ensimmäinen päivä, kun hän kirjoitti ensimmäisen juttunsa blogiinsa. No mitä ihmettä, eihän tuo ollut SE ensimmäinen juttu. Ensimmäinen juttuhan oli jo vuodelta 2013. Mutta vuonna 2016 eräs nainen sai uuden rohkeuden aloittaa puhtaalta pöydältä ja hän aloitti kirjoittamisen uudestaan. Vuosi 2016 oli kaiken kaikkiaan hieno vuosi eräälle naiselle. Hän kirjoitti hänelle tärkeistä asioista, arjesta, ajatuksistaan, mietteistään sekä hänelle sattuneista asioista. Eräs nainen tietää, ettei hän ole mikään ammattilainen bloggaamisessa. Hänen bloginsa on erään naisen näköinen. Melko seesteinen. Kuvatkin on otettu kännykkäkameralla, joten nekään eivät ole ammattimaisia. Mutta ne kelpaavat hyvin hänelle. 
Erään naisen blogia lukee vakituisesti seitsemän lukijaa. Tätä eräs nainen pitää hyvänä saavutuksena. Mutta on hänen eri kirjoituksia luettu muutamista kerroista yli sataan kertaan. Ja se lämmittää hänen mieleltään. 
Millainen vuosi 2017 tulee olemaan, niin aika sen näyttää. Toivottavasti yhtä kirjoitus- ja ajatustäyteinen kuin vuosi 2016 oli! Ja toivottavasti eräs nainen uskaltaa olla edelleen se suorasanainen ja rohkea nainen sekä seisoa kirjoituksiensa takana!

Kiitos teille kaikille lukijoille, kun olette kulkeneet tämän ensimmäisen vuoden erään naisen kanssa. Toivottavasti yhteinen polkumme saa jatkoa tänäkin vuonna! 


18.1.2017

Ehkä huonenna, ehkä ei!

Eräs nainen tuntee itsensä saamattomaksi ja laiskaksi. Hänellä on energia kateissa. Mistä hän saisi lisää virtaa? Onko teillä ideoita?


video









4.1.2017

Kun yksi elämän lamppu sammuu

Eräs nainen muutti nykyiseen taloyhtiöön noin 13 vuotta sitten. Heti ensimmäiseksi hän tutustui alakerran naapureihin, vanhempaan mieheen sekä hänen vaimoonsa. He toivottivat erään naisen tervetulleeksi. Tämä vanhempi herra oli asunut taloyhtiössä jo useita vuosia, joten hän tiesi talon tavat sekä säännöt. Vanha herra toimi niin kuin tutorina eräälle naiselle. Näin hänen oli helppo kotiutua uuteen ympäristöön. Vuosien varrella eräs nainen ja tämä vanha herra tulivat ”ystäviksi”. Usein, kun he tapasivat joko rappukäytävässä tai kotipihalla, niin he vaihtoivat kuulumisia. Monesti ne liittyivät taloyhtiön asioihin. Kun luottamusta oli enemmän erään naisen sekä tämän vanhan herran välillä, heillä juttelivat jo paljon muustakin. Jossain vaiheessa oli myös tarkoitus jutella työsuojeluun liittyvistä asioista, kahvikupposen ääressä. Mutta jostain syystä tähän ei heillä ollut aikaa, eikä mahdollisuutta. Tämä vanha herra oli kyllä reipas mies. Kävi kaksi kertaa päivässä muutaman kilometrin lenkeillä. Teki ne omalla vauhdillaan, rollaattoria käyttäen. Vanha herra asui jo yksin. Hänen vaimonsa kun oli jo palvelutalon asukkina. Menneenä syksynä erään naisen mennessä kauppaan tämä vanha herra tuli häntä vastaan. Vanha herra pyysi erästä naista poikkeamaan kotimatkalla hänen luonaan. Hänellä oli kuulemma jotain asiaa. No kotiin mennessä eräs nainen soitti vanhan herran ovikelloa. Ja mitäpä sattuikaan, vanha herra ojensi eräälle naiselle kolme ruusua.
Tästä eräs nainen meni hieman hämillensä, mutta tunsi, että tämä teko oli ystävyyden ja sydämellisyyden merkki. Sitä asiaa mitä vanhalla herralla oli eräälle naiselle, ei vanha herra enää muistanut. Siispä se jäi toiseen kertaan. Joulukuun tullessa eräs nainen huomasi, että vanhan herran rollaattori ei enää ollut rappukäytävässä. Eikä huoneistossakaan näyttänyt olevan mitään elämää. Eikä vanha herra tullut enää vastaan lenkeiltä palatessaan. Eräs nainen ihmetteli, että missä tämä vanha herra oli. Ettei vaan mitään olisi tapahtunut. Tänään eräs nainen luki kaupunkilehdestä, että tämä herra vanha oli menehtynyt 92 vuotiaana. Mukava naapuri oli poissa! Rauha hänen muistollensa!

3.1.2017

Ottaa aikaa itsellensä!

Erään naisen ajatuksia tällä kertaa videon muodossa.


video

Joskus kroppa ja mieli tarvitsevat lepoa! Kun se arki taas ensi viikolla koittaa, niin kenties eräs nainen palaa sen liikunnan pariin. Nyt hän on ajatellut vain olla ja ottaa aikaa itsellensä!