20.5.2017

Jossain määrin!


Eräs nainen katseli tässä yhtenä päivä telkkaria. Mainoskatkolla tuli sellainen mainos, että ”Jos elämä vie mehut, juo Marlin hyvinvointijuomaa”! Voi, kun se olisikin noin helppoa. Juoda juomaa ja elämänmehu olisi taas ihan huipussaan. Vain yksi lasillinen mehua ja kaikki olisi taas hyvin! Vaan olisiko se sittenkään? Mitäs jos voisit yhdellä pillerillä, juomalla tai vain sormia napsuttamalla korjata kaiken sen ”pahan” hyväksi. Eräs nainen kyllä menisi heti kauppaan ja ostaisi paljon tuota mehua. Todellakin. Nyt ollaan Toukokuussa ja kivasti on ollut muutama aurinkoinen sekä lämmin päivä. Auringon on yleensä sanottu nostavan mielialaa. Aurinko ja lämmin ilma saa ihmisen elämään ja nauttimaan. Onhan eräs nainenkin odottanut tätä hetkeä. Tietenkin! Hänhän tunnetusti on kesäihminen. Mutta nyt vaan ei ole sellaista fiilistä, että eräs nainen osaisi nauttia tästä. Voitteko te uskoa, että hänellä on edelleenkin sellainen voimaton olo. Moni asia painaa erään naisen mieltä. Kyllä hän tietää, ettei niiden vatvominen johda mihinkään. Kyllä hän tietää, että niille asioille pitää tehdä jotain. Niin hän itsekin sanoisi ystävilleen, jos jollakin olisi samanlainen tilanne.
Tiedättekö, että eräs nainen tekee parhaansa, hän yrittää. Miksi? Koska hän ei tunnista itseään tällaisessa tilanteessa. Tämä tunne ja olotila, ei ole häntä. Ei ollenkaan. Jossain määrin eräs nainen näkee sen kevään tai kesän auringon. Jossain määrin hän, ainakin vähän nauttii siitä. Jossain määrin hän on sillä oikealla tiellä, sillä joka vie hänet parempaan suuntaan. Ja tämä jossain määrin tuntuu hyvältä! Siis todellakin, jossain määrin!

6.5.2017

Ripeästi ostoksilla!

Jos ruokakaupassa käynnit voisi ulkoistaa, niin eräs nainen tekisi näin. Ette voi uskoa miten vaikeaa se ruokakaupassa käynti on. Tai oikeastaan se on enneminkin rasittavaa! Eräs nainen yrittää joka kerta, kun se ruokakaupassa käynti on edessä miettiä, että miten sen voisi kiertää tai jättää väliin. Mutta eihän se onnistu, pitäähän ihmisen syödä. Ja tarvitseehan ihminen myös käyttötarvikkeita kuten, siivousaineita, pesuaineita, kosmetiikkaa yms. Mutta mitäs jos eräs nainen maksaisi jollekin toiselle henkilölle siitä, että tämä kävisi hänelle ruokakaupassa? Hmm… onnistuisiko tämä? Hänen kotikaupungissa on muutamassa kaupassa ostoksien kotiinkuljetus, mutta nämä kaupat ovat sellaisia missä eräs nainen asioi hyvin harvoin. Ja niissä ruokakaupoissa missä hän asioi, ei tällaista palvelua ole.
Eräällä naisella on kyllä lähiruokakauppa ihan muutaman sadan metrin päässä. Sinnehän oli helppo mennä ihan milloin vaan. Joo, näin on! Mutta, tässä on edelleen se iso mutta! 
Joskus työpäivän päälle, kun eräs nainen poikkeaa ruokakauppaan, niin hän törmää sellaisiin haahuilijoihin. Ja arvatkaapa mitä? Niin, ei voi mitään, mutta nämä haahuilijat vaan käyvät hänen hermoille. Siis todellakin! Välillä tuntuu, että joillakin on ihan kaikki hakusessa. He eivät tiedä mihin mennä siellä ruokakaupassa tai mitä ostaa. Eräs nainen, kun on sen tyyppinen nainen, että ei sinne ruokakauppaan mennä mitään aikaa kuluttamaan. Hän kerää ostoksensa rivakasti koriin tai kärryyn. Menee kassalla ja maksaan ostoksensa. Eli hän suoriutuu ruokakaupasta melko nopeasti ulos. Haahuilu kun ei ole hänen juttunsa! 

2.5.2017

Parasta aikaa ystävän seurassa!

Viime kerrasta onkin jo aikaa, kun eräs nainen on saanut aikaiseksi kirjoittaa omia ajatuksiaan. Hän on tänä keväänä ollut melko alakuloinen sekä saamaton. Moni asia painaa edelleen erään naisen mieltä, ja jotenkin kirjoittaminen on ollut vaikeaa. Mutta nyt on sellainen fiilis, että eräs nainen jaksaa kirjoittaa sekä jakaa omia ajatuksiaan.
 
Tämä juttu perustuu Vappuun tai siis Vappuaattoon. Eräs nainen oli viettämässä parasta aikaa yhden läheisen ystävänsä kanssa. Eräs nainen ja tämä ystävä olivat ostaneet liput Profeettojen keikalle, jo lokakuussa. Joten tätä iltaa oli odotettu jo kauan. Ainakin eräs nainen oli, koska hän on Elastisen fani.  Ennen keikkaa eräs nainen ja tämä ystävä kävivät syömässä Kampin BBQ House-ravintolassa. Tämä ruokailu oli synttärilahja erään naisen ystävälle. Ravintolaan mennessä heille kerrottiin, että ruokaa joutuu odottamaan, koska keittiössä oli ruuhkaa. No tämä ei haitannut erästä naista, eikä tätä ystävää. He olivat onneksi varautuneet siihen, että ruokailu saattaisi kestää. Ja näinhän siinä sitten kävikin. He saivat odottaa ruokiansa reilusti yli tunnin. Alkuun he eivät ottaneet mitään muuta kuin aperitiivit. Eräälle naisele Mojito ja tämän ystävälle Caipiroska. Samalla he valitsivat ruokajuomat. Aperitiivit olivat raikkaita ja ne sopivat erittäin hyvin alkuun. Pääruoan valitseminen olikin sitten hieman vaikeaa. Mutta he kummatkin päätyivät maalaisbroilerfileeseen sekä siihen sopiviin lisäkkeisiin. Kun oli jälkiruoan aika, niin taas he kummatkin valitsivat samat. Mojito Pancotat tuoreilla marjoilla. Kahvit he jättivät tällä kertaa väliin. 

Ruokailun jälkeen oli aika siirtyä keikkapaikalle. He olivat hyvissä ajoin paikalla. Fiilis oli aika korkealla ja odotukset olivat suurenlaiset. Keikka kesti sen parisen tuntia ja se oli juuri niin täydellinen, kuin se vain olisi voinut olla. Eräs nainen nautti keikasta siis koko rahan edestä. Hän tanssi, lauloi ja fiilisteli musiikin tahdissa. Eräs nainen taisi olla seitsemännessä taivaassa. Tai niin hän ainakin luuli. Kun keikka oli ohi, eräs nainen ja tämä ystävä kävelivät junalle. Ja siinä samalla he kävivät läpi illan onnistunutta keikkaa. Se mikä tästä hetkestä jäi erään naisen mieleen, kun tämä ystävä sanoi eräälle naiselle, ”Että sullahan on ihan punaiset posket”! Ja niin ne todellakin oli!