17.8.2017

Rakkautta ilmassa!

Tällä viikolla, yhtenä päivänä erään naisen tehdessä kotimatkaansa junalla, häntä vastapäätä tuli istumaan mies ja nainen. Siis pariskunta, saattoivat olla jotain kolmekymmentävuotiaita tai ehkä allekin. Mies oli komea ja nainen kaunis. Tämä pariskunta jotenkin kiinnitti erään naisen huomion. He näyttivät sopivan yhteen, niin kuin vakka ja kansi. Junan lähtiessä liikkeelle, mies laittoi kuulokkeet korvillensa, hän varmaankin katseli kännykästään jotain ohjelmaa tai jotain muuta vastaavaa. Nainen katseli ikkunasta ulos ohi kulkevia maisemia, junan tehdessä matkaansa määränpäähänsä. Välillä tämä mies ja nainen juttelivat, vaihtoivat muutaman sanan. Hymyilivät toisillensa.
Jostain kumman syystä, eräs nainen ei voi ollut katsomatta tätä pariskuntaa. He näyttivät niin täydellisiltä. Hän kyllä yritti olla siinä junanpenkillä, kuin kuka tahansa työmatkailija. Välillä hän suuntasi katseensa ulos, ettei vaan pariskunta olisi luullut erään naisen tuijottavan heitä. Mutta se katse oli vaikeaa pitää jossain muualla. Sitten tuli hetki, kun tämä vastapäätä istuva mies katsoi naisystäväänsä, naisen huomaamatta. Siinä katseessa oli ihailua, lämpöä sekä rakkautta. Sen eräs nainen näki miehen katseesta. Eräs nainen ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt kenenkään katsovan toista noin kauniisti. Se oli romanttista ikinä. Ikinä, mitä eräs nainen oli koskaan nähnyt. Ei edes elokuvakohtaukset voittaneet tätä katsetta. Tilanne sai erään naisen sydämen pomppailemaa. Hänen tunnetta on vaikea kuvailla. Siinä oli jotain. Eräälle naiselle tuli vain yksi ajatus mieleen, että voi kun joskus joku katsoisi häntä samanlailla, rakastaen sekä ihaillen! Ehkä joskus!

9.8.2017

Antaa mahdollisuus!

Erään naisen työpaikka on Helsingissä. Siellä hän käy päivittäin junaa käyttäen. Tänään hänelle tuli mieleen, kun hän käveli keskustan katuja pitkin, että miten Suomen pääkaupunki näyttäytyy. Meille, jotka käyvät siellä töissä. Heille, jotka asuvat siellä. Teille, jotka olette mahdollisia satunnaisia vierailijoita. Niille turisteille, jotka haluavat tulla Helsinkiin lomamatkalle. Eräälle naiselle Helsinki näyttäytyy ns. työpaikkana. Monet keskustan kadut sekä monet paikat ovat hänelle tuttuja. Hän kävelee sulavasti paikasta toiseen, ohittaen muut jalankulkijat. Eräällä naisellahan on tunnetusti reipas askel. Ja hänestä tuntuu, että moni meinaa jäädä hänen jalkoihinsa. Siis tänään Helsinki oli täynnä turisteja. Moni heistä oli varmaan ensimmäistä kertaa Helsingissä. Ja heidän onneksi Helsinki tänään näytti parhaimpansa. Oli kaunis ja lämmin päivä. Mikä oli meille suomalaiselle erinomaista herkkua! Osa turisteista varmaan ajatteli, että onpa Helsingissä kylmä, kun joillakin oli pitkähihaista sekä - lahkeista päällä. Tämä pisti jotenkin erään naisen silmään. Meille suomalaiselle päälle 20 asteen oleva sää tarkoittaa sitä, että lämpimät vaatteet voidaan suosiolla jättää kotiin. Näin oli myös eräs nainen tehnyt. Hänellä asunaan oli ohut valkoinen pusero ja siihen sopiva musta hame, melko kesäinen asu siis.
Helsinkihän on tunnetusti kaunis kesäkaupunki. Helsinki on kuin pieni simpukka Itämeren rannalla. Mereltä tullessa Helsinki avautuu kauniina sekä uhkeana kaupunkina. Helsingissä on paljon katseltavaa ja koettavaa. Satamissa on suuria laivoja, joilla pääsee melkein hetkessä joko Ruotsiin tai Viroon. Katukahviloissa ja – ravintoloissa on kiva istua ja katsella kaupungin hälinää. Keskustassa olevat puistot tuovat oman vehreytensä Helsingin ilmeeseen, niissä on mahdollisuus hengähtää tai vaikkapa viettää picnicin. Kauppatori, kaupungin talon laidalla on myös elämys, omalla tavallaan. Torilta voi ostaa lähes mitä vaan. Tällä hetkellä tori notkuu loppukesä herkuista, marjoista hedelmiin. Ja mitä kaikkea muuta Helsinki vielä tarjoaa? Kaikkea mahdollista, Eläintarha Korkeasaarta tai Linnanmäkeä unohtamatta! Mutta eräälle naiselle Helsinki on vain se työpaikka. Hän ei välttämättä näe sitä Helsingin tarjoamaa sykettä, kauneutta tai jännittävyyttä. Eräs nainen näkee Helsingin sellaisen arkisena, tuttuna ja turvallisena kaupunkina. Mutta ehkäpä huomenna, hänen pitäisi katsoa Helsinkiä uusi silmin ja antaa Helsingille se mahdollisuus!

1.8.2017

Päiväretki I

Kauniina elokuun ensimmäisenä päivänä oli hyvä hetki tehdä päiväretki Porvooseen. Sinne eräs nainen suuntaisi yhden rakkaan ystävänsä kanssa. Tätä retkeä ei oltu suunniteltu kuin muutama päivä. Ja vielä edellisenä iltana ei ollut ihan varmaan lähtisikö eräs nainen ja hänen ystävänsä Lahteen vai Porvooseen. Joten tällä kertaa he päättyivät Porvooseen. Eräällä naisella olikin jo mennyt pitkä aika viimeisestä Porvoon vierailusta. Mikä taisi olla vuonna 2002! Jotenkin eräs nainen oli aamulla hieman epävarma, että osasiko hän ajaa sinne. No osasihan hän! Eipä se niin kovin vaikeaa ollut ajaa suoraa tietä eteenpäin. Porvoon keskustakin löytyi helposti ja autokin saatiin kivasti lähelle rantaa parkkiin. Ja EasyParkin kautta oli näppärä hoitaa parkkimaksukin. Ihan tarkkaa suunnitelmaa ei ollut millainen retkestä tulisi, kuin käydä joissakin kaupoissa tai siis lähes jokaisessa kaupassa, katselemassa ja ihastelemassa. Kaikkea kivaa on ja oli, olisi myös ollut ihana tehdä ostoksia, vaan eräälle naiselle iski piheys. Kotiin tuli mukana vain kiva tuoksupussi sekä jäätelökauha. Kummatkin ovat hyvin tarpeellisia, eräälle naiselle. Tärkeintä kuitenkin tämän päivän retkessä oli se, että hän sai viettää aikaa yhden rakkaan ystävänsä kanssa. Ystävän, joka on ollut erään naisen ystävä jo lähes 26 vuotta. Retken kruunasi kahvipaussi yhdessä kivassa kahvilassa. Siellä eräs nainen sekä hänen ystävänsä nauttivat kahvit kera suolaisen, että makean kahvileivän. 
Ennen kotimatkaa he poikkesivat vielä Brunbergin tehtaanmyymälässä, pitihän sieltä tulisia kotiin tuoda. Kotimatkaa he tekivät poikkeusreittiä käyttäen, Orimattilan sekä Kärkölän kautta kotikaupunkiinsa. Oli muuten kiva ajella ”maalaismaisemissa”, kuin ajaa kaasu pohjassa pitkin moottoritietä, eräs nainen ajatteli. Kotiin päästyään hän alkoi jo heti suunnitella heille seuraavaa päiväretkeä. Ja mihin se johtaa, niin kuka sen tietää!